On totta, että nykyään kotiarjen nopeus ja tiedonmäärä tuntuvat kasvavan jatkuvasti. Tämä johtuu osittain teknologian kehityksestä ja digitaalisen tiedon saatavuuden kasvusta, joka on muuttanut tapaa, jolla ihmiset käyttävät tietoa ja kommunikoivat keskenään.

Tässä on joitakin esimerkkejä siitä, miten kotiarjen nopeus ja tiedonmäärä ovat kasvaneet:

1. Viestintä: Teknologian kehitys on muuttanut tapaa, jolla ihmiset kommunikoivat keskenään. Sähköposti, pikaviestit, sosiaalinen media ja videopuhelut ovat kaikki nopeuttaneet viestintää ja tehneet sen helpommaksi kuin koskaan ennen. Kaikki tapahtuu nykyään nopeammin kuin ennen – on sitten kyse ostamisesta tai myymisestä, tai siitä tiedon hakemisesta ja suoratoistolla ohjelmien katselemisesta. Tässä kaikessa iso tekijä on laajakaistat ja valokuitu – millainen vaihtoehto sinulla on käytössäsi, ja oletko tyytyväinen sen nopeuteen ja toimintavarmuuteen?
2. Tiedon saatavuus: Internet on mahdollistanut valtavan määrän tiedon saatavuuden kotona. Ihmiset voivat löytää vastauksia kysymyksiinsä nopeasti hakukoneiden avulla ja saada uutisia ja tietoa ajankohtaisista tapahtumista ympäri maailmaa.
3. Työn vaatimukset: Monet työpaikat edellyttävät nyt nopeaa tiedonkäsittelyä ja tehokasta viestintää, mikä voi lisätä painetta suorituskykyyn ja nopeuteen.
4. Kuluttajien käyttäytyminen: Kuluttajat haluavat nyt nopeaa ja helppoa palvelua, mikä on johtanut kasvavaan tarpeeseen nopeuttaa ja tehostaa kotona tehtäviä töitä, kuten ruoanlaittoa ja siivousta.

Nämä kehitykset voivat tuoda mukanaan monia etuja, kuten tehokkuutta, mukavuutta ja nopeutta. Kuitenkin niillä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia, kuten stressiä, tietoähkyä ja heikentyvää henkistä hyvinvointia. Siksi on tärkeää löytää tasapaino kotiarjen nopeuden ja terveellisen elämäntavan välillä.

Tiedon määrä on nimittäin oikeasti kasvanut valtavasti ja se on entistä helpommin saatavilla- jos vain tietää mistä etsiä.

1. Tietoverkkojen laajentuminen: Internetin käyttö on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, mikä on lisännyt tietojen saatavuutta ja tehnyt siitä helpommin saatavilla. Arvioiden mukaan Internetissä oli vuonna 2000 noin 361 miljoonaa käyttäjää, kun taas vuonna 2022 Internetin käyttäjien määrä oli yli 4,9 miljardia.
2. Digitaalisen datan määrä: Digitaalisen datan määrä on kasvanut huimasti 2000-luvulla, kun yhä useampi asia tallennetaan digitaaliseen muotoon. Vuonna 2002 digitaalisen datan määrä oli noin 5 exatavua, kun taas vuonna 2020 määrä oli noin 44 zettatavua.
3. Sosiaalisen median käytön lisääntyminen: Sosiaalisen median käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla, mikä on johtanut valtavaan määrään jaettua tietoa. Esimerkiksi Facebookin käyttäjämäärä on kasvanut vuodesta 2004, jolloin se perustettiin, yli 2,9 miljardiin käyttäjään vuonna 2022.
4. Tiedon tallennusmahdollisuuksien kasvu: Tiedon tallennusmahdollisuudet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla, kun yhä enemmän tietoa voidaan tallentaa yhä pienempään tilaan. Esimerkiksi USB-muistitikut ovat yleistyneet ja mahdollistavat suuren määrän datan tallentamisen pienelle alustalle.

Yritykset tarvitset välillä ulkopuolista apua

Konsultti yritykset ja konsultit tuottavat apua niiltä aloilta, millä yrittäjällä itsellään voi olla vaikeata, tai aika vain ei yksinkertaisesti riitä. Esimerkiksi apuayritykselle.fi sivusto kerää markkinointiin ja nimenomaan digimaailmaan liittyviä ongelmia yhteen, ja kenties tuottaa maksutta myös vastauksia joidenkin ongelmien ratkaisemiseksi. Pienille ja keskisuurilla yrityksille vastaus saattaisi löytyä kumppanuusmainonnan parissa.

Tulevaisuuden Suomi

Suomi on Euroopan unionin (EU) jäsenmaa, joka liittyi EU:hun vuonna 1995, mutta millainen on Eurooppalainen Suomi ja Suomi Euroopassa? Millainen tulee maamme olemaan EU:n jäsenenä, ja mitä on tehtävissä – seuraavat Eurovaalit ovat jo tulossa ensi vuonna.

EU:n sisämarkkinat ovat avanneet Suomelle laajemmat markkinat vientituotteille ja -palveluille. Tämä on edistänyt talouskasvua ja luonut työpaikkoja- mutta onko kaikki kuitenkaan niin ruusuista? EU:n rakennerahastot ja koheesiorahasto ovat auttaneet rahoittamaan infrastruktuuri- ja kehityshankkeita Suomessa. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat saaneet tukea EU:lta alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Suomi on myös hyötynyt EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista, kuten Horisontti 2020 ja sen jatkaja Horisontti Eurooppa. Näiden ohjelmien avulla suomalaiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat voineet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja saada rahoitusta innovaatioihin.