Kevään ja kesän aikana Korkeasaari on saanut jälleen uusia pieniä asukkaita. Pennut, vasat, kilit, poikaset ja karitsat tuovat iloa sekä eläintarhan vierailijoille että suojeluohjelmien koordinaattoreille. Uudet tulokkaat ovat merkittävä lisä eläintarhan monimuotoisuuden säilyttämisessä ja suojelutyössä.

Erityisen huomionarvoista on kahden myskihärkäkilin syntyminen. Nämä kilit ovat ensimmäiset yli kymmeneen vuoteen, ja niiden hyvinvointia seurataan tarkasti. Kilit viihtyvät emojensa läheisyydessä ja niiden ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisiä niiden selviytymiselle.

Manulien ja metsäpeurojen uudet pennut

Keväällä syntyi myös manulien pentuja. Kaksi urospentua ovat jo tunnistussirutettu ja madotettu, ja ne ovat jo tarpeeksi isoja leikkimään ulkotarhassa. Näiden pentujen syntymä on tärkeä askel manulien suojelutyössä.

Metsäpeurojen tokka sai neljä uutta vasaa, jotka asustavat emiensä kanssa Korpi-alueen aitauksessa. Metsäpeuroja on siirretty Korkeasaaresta kotimaisiin kansallispuistoihin osana MetsäpeuraLIFE-luontoonpalautusprojektia. Näiden vasojen syntymä tukee lajin paluuta luontoon.

Kuhertajagasellien ja markhorien lisääntyminen

Korkeasaaressa on myös yksi Euroopan harvoista lisääntyvistä kuhertajagasellilaumoista, ja lauma kasvoi tänä vuonna kolmella vasalla. Markhorien laumassa on puolestaan viisi uutta kiliä. Korkeasaari ylläpitää lajin kantakirjaa ja huolehtii perimän monimuotoisuudesta, mikä on tärkeää lajin suojelun kannalta.

Viereisessä tarhassa asustavat persianlampaat saivat kaksoset, jotka ovat nyt kolmen kuukauden ikäisiä. Tämä on erityisen ilahduttavaa, sillä persianlampaat ovat uhanalaisia ja jokainen syntynyt karitsa on tärkeä lajin säilymisen kannalta.

Africasia-talon ja Borealia-talon uutiset

Africasia-talossa kyläkutojille on kuoriutunut uusia poikasia, jotka kasvavat koiraiden rakentamissa pesissä. Myös pikkumangustien perheeseen syntyi jälkikasvua, ja nämä sosiaaliset eläimet elävät perhekunnissa, joissa vain alfapari lisääntyy.

Borealia-talossa suokukkojen pesintä onnistui ja riikinkukkotarhassa on myös poikanen. Huiluharakkataskupariskunta sai ensimmäistä kertaa poikasia, mikä on merkittävä saavutus EEP-suojeluohjelmassa.

Partakorppikotkan poikanen Qotka

Keväällä Korkeasaaren partakorppikotkille kuoriutui poikanen nimeltä Qotka. Tämä poikanen on jo noussut siivilleen ja vapautettu Saksan Alpeille. Aiemmat partakorppikotkan poikaset on vapautettu Ranskan Vercorsin luonnonpuistoon, Korsikalle ja Espanjan Andalusiaan.

Suojeluohjelmat ja lisääntymiskäyttäytymisen merkitys

Poikaset ovat ilahduttavia uutisia, erityisesti suojeluohjelmiin kuuluvien lajien kohdalla. Vastuullisten eläintarhojen tehtävä on turvata lajien tarhapopulaatioiden säilyminen elinvoimaisina ja monimuotoisina, mikä mahdollistaa luonnonkantojen vahvistamisen tai elvyttämisen tarvittaessa.

Korkeasaaren kuraattori Ulla Tuomainen korostaa lisääntymiskäyttäytymisen merkitystä eläinten hyvinvoinnille ja sen mahdollistamisen tärkeyttä.

Eläinten nimeäminen

Korkeasaaressa syntyvät eläimet nimetään vuosittain vaihtuvan kirjaimen mukaan. Vuonna 2024 poikaset saavat Q-kirjaimella alkavat nimet. Asiakkaiden ehdotuksista kerätty lista tarjoaa satoja nimivaihtoehtoja, kuten Qääpä, Qorpi, Qaamos ja Queenie.

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa vierailijaa. Eläintarha on avoinna ympäri vuoden ja sen tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Suojelutyö

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti monimuotoisia kantoja. Eläintarhassa syntyneitä eläimiä on palautettu luontoon, kuten metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.